Monday, February 25, 2013

Knaben

Viime viikko oli täällä talvilomaviikko. Meidän piti lähteä Suomeen, mutta Nilsin isä on sairastellut niin paljon että oltiin kotona sen varalta jos jotain sattuukin. Mälsää, mutta yritin asennoitua positiivisesti ja unohtaa alkuperäiset pläänit.

Yhtenä päivänä me suunnattiin kohti Knabenia, jossa Nils on ollut paljon pienenä hiihtämässä. Maisemat oli ihania ja aurinko paistoi. Mä olen viimeksi hiihtänyt yli 10 vuotta sitten, mutta päivä meni kumman leppoisasti. Jälkitaudit ja lihassäryt onkin sitten eri asia...







Mä olen aina aatellut, että hiihtäminen on rentoa hommaa aika tasaisella alustalla. Knabenissa oli tosi jyrkkiä mäkiä ja siinä mentiin alas painovoiman ja paniikin avustuksella. Loppuvaihe olikin sitten piste iin päälle, kun jouduttiin laskemaan "metsän" läpi (katso viimeinen kuva). Mulla oli vielä Nilsin isän liian pitkät sukset, joten siinä ei pahemmin ehtinyt/pystynyt mutkissa kääntymään.



Laskuista selvittiin ja sitten olikin paussi paikka!

Juomat kylmään ja nakit lämpiämään. 
Alkupalaksi haukattiin perinteiset Kvikk Lunsjit ja polteltiin vaahtokarkkeja. 





Tauon jälkeen valittiin Nilsin opastuksella lyhyempi reitti ja lähdettiin liikkumaan sytkärinmakuiset nakit masuissa. Kertakäyttögrilli pitäis kyllä kieltää laissa, siitä tuli kamalan makuiset purtavat. Kaasu haisi vielä paluumatkalla autossa, ihan kuin meillä ois ollu sen hajuinen wunderbaum roikkumassa takapeilissä :P

Tuo lyhyempi reitti osottautuikin sitten laskettelurinteeksi ja seikkailtiin siellä lumilautailijoiden keskellä. Ei muuta kuin suunta kohti oletettua lähtöpaikkaa ja hiihtämättömiä maisemia...






Tässä vaiheessa, kun maali oli konkreettisesti näkyvillä, matkapahoinvointia stressaava J muisti kysyä että: "Otithan iskä sen pahoinvointitabletin myös paluumatkalle?!" Me todettiin, että placebo on hyvä juttu ja Nils antoikin J:lle D-vitamiinitabletin kotona lähtöhetkellä, ja totesi tuon kysymyksen jälkeen yhden pillerin kestävän jopa 12 tuntia.
"Jaahas," sanoi J ja automatka meni muitta mutkitta :)

Hiihtoreissu kesti kaiken kaikkiaan 4,5 tuntia. Loppuvaiheessa kellään ei ollut enää syvyysnäköä, kun oltiin oltu koko päivä aurinkolaseissa ja illan pimentyessä lumi näytti vain tasaiselta paperilta. Auttoi kummasti laskuissa. ;)

...Tapahtui seuraavana päivänä
Minä menin lääkäriin korvasäryn takia ja kummatkin nilkat olivat aivan muussina. Oikea ranne oli myös saanut osansa ylipitkistä sauvoista (kunnossahan ei ollut mitään vikaa!) ja tuntui kuin mulla ois ollut jännetupin tulehdus. 
Nyt neljän päivän jälkeen meikäläinen on antibioottikuurilla ja nilkka on edelleen sen verran kipeä etten pysty hikoilemaan tänään spinningissä vaikka lääkkeet antaiskin myöden.  

Ut på tur, aldri sur!

1 comment:

  1. Hienoja kuvia ja hauska hiihtoretkikuvaus :) Me emme ole tänä vuonna suksilla olleet, joten vammojakaan ei ole tullut :D

    ReplyDelete

Sweet of you to drop a line or two. Have a sunny day :)