Monday, January 28, 2013

paluuahdistus

Täällä ollaan taas, kotosalla. Olin viime viikolla Suomessa ja matkasta tulikin pari päivää pidempi erään herkullisen rillikaupan takia, jonne oli pakko mennä katsomaan uusia kehyksiä.
Suomessa oli muuten kylmä, -25 astetta! Nyt onkin sitten nuha ja kuumetta.

Suomitunnelmaa:
Mangustiperheen pienimmät pakkasnokosilla lastenhuoneessa.

Kivan reissun jälkeen on ollut jotenkin supervaikeaa kotiutua taas tänne. Työrintamalla on edelleen hiljaista ja jännittää, että mahdankohan koskaan löytää täältä töitä. Samaan aikaan Suomessa mulla olisi ollut varma ja kiva työ - ja bonuksena superkivat työkamut. Nils yrittää lohduttaa aina sanomalla, että onnekas on se, jolla on joku ketä kaivata ja kenen luokse haluta. Niinpä niin, tottahan se on, mutta kivaa olisi saada kaikki lähelle ilman sitä ikävä-juttua. Huomaan myös, että aina silloin kun kaikki ahdistaa niin alan tekemään uusia sisustussuunnitelmia. Auttaisiko jos rakentaisin uuden pöydän keittiöön tai maalaisin nuo ovet, entä mitä jos räjäyttäisin koko olkkarin uuteen uskoon?

Uusioperhekäsitteitä lainatakseni meillä oli myös 'lapsiviikko' viime viikolla. Pojat oli siis meillä kun palasin ja senkin takia oli hieman vaikeaa sopeutua tänne. Tottuminen siihen, että välillä ollaan kahdestaan ja välillä ei, vie multa vielä hiukan aikaa. Ei voikaan mennä niinkuin haluaa vaan pitää muistella, että olikos treenejä ja milloin. Ja aina pidemmän näkemättömän jakson jälkeen pitää hiukan testailla, että pitääkös se Laura kuria niinkuin iskä vai ei. Mutta samalla kuulin myös miten kaikilla on ollut mua hirmuinen ikävä - erityisesti Maurilla, joka on aina superdieetillä kun mamma on poissa. Sain myös vastata 7-vuotiaan kysymyksiin siitä, että tykkäänhän olla yhtä paljon täällä kuin siskon lasten kanssa Suomessa. Ja että enhän halua mennä takaisin Suomeen vaan viihdynhän varmasti myös Norjassa.

Paluun aiheuttamissa ahdistustunnelmissa rohkenin mennä kolkuttelemaan naapurin ovelle ihan ilman mitään syytä eli ängin siis itseni kylään. Viime viikolla kävin myös paikallisessa vapaaehtoiskeskuksessa kysymässä jos niillä olisi mulle käyttöä. Sovittiin, että menen tällä viikolla Maurin kanssa moikkaamaan erästä yksinäistä mummoa vanhainkotiin. Minä saan norjatreeniä ja vanhukset loputtomia rapsutuspyyntöjä. Olisi muuten kiva kuulla jos joku teistä lukijoista on ollut mukana Norjan vapaaehtoiskeskuksissa?

Ihanaa uutta viikkoa kaikille, mun kohdalla se todennäköisesti tarkoittaa olkkarin räjäyttämistä ja sisustusjuttuja. ;)

No comments:

Post a Comment

Sweet of you to drop a line or two. Have a sunny day :)